Dags att gå med i finska förvaltningsområdet även i Järfälla!

Vad är gemensamt med grönlingen i Igelbäcken och nationella minoriteter? Ja, båda är utrotningshotade och båda har skydd i lagen för sin existens. Men de nationella minoriteterna är helt beroende på kommunfullmäktiges godtycke, varje kommun kan besluta var för sig om de vill vårda sina minoriteters språk och kultur, som utgör en omistlig del i svenska samhället. Järfälla har hittills röstat mot. Men det går att ändra, vi är många eldsjälar som vill se till att detta kommer till stånd.

Lagen för att skydda nationella minoriteternas ställning och språk trädde i kraft i redan början av 2010. Regeringen ser att ”skyddet av de nationella minoriteterna behöver bli en naturlig del av kommunernas och myndigheternas arbete med att förverkliga de mänskliga rättigheterna”. Järfälla måste också vara med i tåget, alla grannkommunerna är redan med.

 I Sverige finns fem erkända nationella minoriteter som berörs av lagen:

Sverigefinnar, tornedalingar, samer, judar och romer

Och fem historiska minoritetsspråk:

Finska, meänkieli (tornedalsfinska), samiska, jiddisch och romani chib

 

Till exempel cirka vart åttonde Järfällabo har anknytning till Finland eller Tornedalen. Kan vi tillåta att detta kulturgiv ska gå i graven här i Järfälla? Minoriteternas kultur och liv kan inte få värderas att vara mindre viktig än rara djur. Båda har rätt att leva – och kämpa för sin existens från underläge.

Mycket av planeringsarbetet i grannkommunerna sker i samrådsgrupper Detta är verklig direkt demokrati, kommunen dikterar inte, medborgarna får uttrycka själva sina behov och förslag. Många av grannkommunerna har också särskilda ungdomsgrupper. Även när majoritetstrycket har försvagat deras språk, bär de fortfarande kulturen vidare och behöver vara med i processen när deras äldre anhöriga har glömt sin svenska, hörligen överraskande många av dem gör det.

De flesta av nationella minoriteterna har varit en del i det svenska samhället från början, från den tiden när landet blev Sverige i historiens skymning. Vi ska göra vad vi kan, att föra arvet vidare till kommande generationer.

 

Nyt on vihdoinkin aika Järfällankin liittyä Suomen kielen hallintoalueeseen!

 

Mitä yhteistä on kivennuoliaisilla Igelbäckenissä ja kansallisilla vähemmistöillä? Molemmat ovat uhanalaisia lajeja, ja molemmilla on lain antama suoja. Mutta kansalliset vähemmistöt ovat kokonaan kunnanvaltuutettujen armoilla, jokainen kunta erikseen voi päättää jos he haluavat vaalia vähemmistöjensä kieltä ja kulttuuria joka on korvaamaton osa ruotsalaista yhteiskuntaa. Järfällan kunta on toistaiseksi äänestänyt hallintoalueeseen liittymistä vastaan. Mutta tähän voimme tehdä muutoksen, meitä on monta tulisielua jotka haluavat sitä.

Laki joka suojaa kansallisten vähemmistöjen aseman ja kielen astui voimaan jo vuonna 2010. Hallituksen kanta on että ” kansallisten vähemmistöjen suojelusta pitää tulla olennainen osa kuntien ja viranomaisten pyrkimyksissä toteuttaa ihmisoikeuksia”. Järfällankin pitää osallistua, kaikki naapurikunnat ovat jo mukana.

Ruotsissa on viisi tunnustettua kansallista vähemmistöä joita laki koskee:

ruotsinsuomalaiset, tornionlaaksolaiset saamelaiset, juutalaiset ja romanit.

Historiallisia vähemmistökieliä ovat:

suomi, meänkieli, saame, jiddiš ja romani chib.

Joka kahdeksannella Järfällallaisella on sukuyhteyksiä Suomeen tai Tornionjokilaaksoon. Voimmeko sallia että tämä kulttuurianti vaipuu unholaan Järfällassa? Vähemmistöjen kulttuuria ja elämää pitää arvostaa siinä kuin harvinaisia eläinlajejakin. Molemmilla on oikeus elämäänsä ja olemassaoloonsa vaikkakin ovat vähän alakynnessä.

Naapurikunnissa huomattava osa suunnittelusta tehdään neuvottelukuntien kokouksissa mihin kuntalaiset voivat osallistua. Suoraa kansanvaltaa, kunta ei sanele vaan kuntalaiset itse voivat esittää ehdotuksia. Jotkut naapurikunnat ovat perustaneet nuorisoryhmiä. Vaikka enemmistökielen paine on heikentänyt heidän suomen kielen taitoaan, ei kulttuuri silti häviä. Lisäksi heidän osallistumisensa on tärkeää, kun heidän ikääntyneet sukulaisensa ovat unohtaneet ruotsin, kuulemani mukaan yllättävän moni tekee sen.

Useimmat kansallisista vähemmistöistämme ovat olleet osa ruotsalaista yhteiskuntaa valtion perustamisesta alkaen historian aamuhämärässä. Meidän pitää tehdä mitä pystymme että perinteet siirtyvät tuleville sukupolville.

 

Esa Tuuri

FP Järfälla

Be the first to comment on "Dags att gå med i finska förvaltningsområdet även i Järfälla!"

Leave a comment

Your email address will not be published.


*